Ovatko kuulokuvat monen tunnin podcasteja?

Kuulokuvat ammentavat monista eri lajityypeistä, myös podcasteista. Podcasteista teoksemme erottaa kuitenkin erityisen huolellinen toteutus, monen tunnin kesto ja “teosmaisuus”, mikä tarkoittaa, että kuulokuvat ovat itsenäisiä teoksia, joita nautitaan äänikirjojen tapaan.

Onko kyse siis äänikirjoista, joissa on efektejä?

Äänikirja on yleensä paperikirja, joka on luettu sanasta sanaan. Nykymuotoisissa äänikirjoissa ei ole yleensä äänisuunnittelua kuten efektejä tai musiikkia, eikä niissä ole myöskään dokumentaarisia tai näyteltyjä elementtejä kuten vaikkapa radiodokumenteissa tai kuunnelmissa.

Kuulokuvissa ilmaisu on täysin vapaa. Tärkeintä on tuottaa kuulijalle voimakkaita elämyksiä ja kertoa tarinoita, joihin voi upota.

Aiotte julkaista teoksia lukuaikapalveluissa, jotka maksavat kirjailijoille todella vähän, eikö se ole väärin?

On totta, että kirjailijoiden tulot ovat pienentyneet lukuaikapalveluiden myötä. Kirjailijaliiton kyselyn mukaan kirjailijat saavat äänikirjoista keskimäärin 0,67 euroa teokselta, mikä on todella vähän.

Kuulokuvassa jaamme tuloja tekijöille reilummin. Kun normaalisti kirjailijat saavat 15-30 prosenttia äänikirjojen tuotosta itselleen, tavoitteenamme on antaa lukuaikapalveluiden tuotoista tekijöille vähintään puolet, koska se on reilua.

Pystymme jakamaan enemmän rahaa tekijöille, koska teemme pelkästään digitaalista sisältöä, olemme ketteriä ja kulurakenteemme on erilainen kuin perinteisillä kustantamoilla.

Kannattaa myös huomata, että kuulokuvia tekevät monenlaiset ammattilaiset. Tekijä ei tässä tarkoita pelkästään kirjailijaa. Kirjoittajien lisäksi teosten parissa puuhaavat esimerkiksi äänisuunnittelijat, säveltäjät, toimittajat ja ohjaajat. Siksi vertailu perinteisiin kirjoihin on hiukan haastavaa.

Lukuaikapalveluiden lisäksi etsimme jatkuvasti parhaita tapoja jaella teoksiamme. Tulemme myymään niitä myös yksittäiskappaleina esimerkiksi Spotify-palvelussa.

Pohdimme ja laskemme tulonjako- ja liiketoimintamallia jatkuvasti kaikille osapuolille sopivaksi, mutta periaatteenamme on, että jaamme aina tekijöille reilun siivun tuotoista, riippumatta jakelukanavista.

En tykkää äänikirjoista. Luen vain paperikirjoja. Miksi edistätte sivistyksen rappiota?

Tosi hienoa, että luet kirjoja! Äänikirjat eivät toimi kaikille. Kuulokuvan idea onkin kehittää uutta lajityyppiä, joka ei ole sanasta sanaan luettua “äänipaperia” vaan monimuotoista ja äänikerrontaa, jossa kuulija kokee elämyksiä ja kuulee aitoa puhetta.

Tekoäly kehittyy ja robotit lukevat kirjoja ja lehtiartikkeleita. Aiotteko automatisoida kuulokuvien tuotannon?

On luultavaa, että tekoäly korvaa lähitulevaisuudessa ihmislukijoita perinteisten äänikirjojen ääninä. Kielimallien ja speech-to-text -teknologian kehittyessä koneäänen luonnonmukaisuus saavuttaa kohta pisteen, jossa robotit muistuttavat ihmistä niin, että on taloudellisesti järkevää tuottaa tavalliset äänikirjat koneellisesti.

Kuulokuvissa keskitymme kuitenkin aitoihin ääniin. Esimerkiksi elämäkerroissa aidot ihmiset puhuvat, eikä heidän sanojaan muuteta kirjalliseksi ilmaisuksi. Käytämme myös parhaita näyttelijöitä ja esiintyjiä lukijoina, jotka tuovat konetta tarkemman tulkinnan teoksiimme.

Mutta tuotantoprosessiimme kuuluu tietysti tekoäly. Käytämme sitä muun muassa litteroinneissa, ideoinnin apuna ja työrutiinien nopeuttamisessa.

Aiotte valloittaa maailman. Miten muka?

Suomi on ainutlaatuinen maa kehittää uutta pitkän audion lajityyppiä. Hieno kuunnelma- ja dokumenttiperinteemme on tehnyt meistä maailman parhaita monimuotoisen äänen tekijöitä. Tässä on auttanut Yleisradio, joka on julkaissut teoksia, joiden eteen nähdään kunnolla vaivaa.

Kuulokuvan tiimissä onkin palkittuja huippuammattilaisia, joiden tausta on kuunnelmien äänisuunnittelussa, käsikirjoittamisessa ja dokumentarismissa.

Suomi on myös maailman johtava maa äänikirjojen kuuntelumäärissä. Viidessä vuodessa Suomen äänikirjamarkkina kymmenkertaistui ja kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan muu maailma on seuraamassa perästä. Mutta silloin puhutaan kymmenistä miljardeista Suomen kymmenien miljoonien sijaan.

Uskomme että tulevaisuudessa maailman ihmiset kuuntelevat enemmän kuin lukevat ja myös käyttävät enemmän rahaa äänikirjallisuuteen kuin paperikirjoihin. Tämä on jo totta meillä Suomessa.

Konsepti vaikuttaa kiinnostavalta ja minulla on idea kuulokuvaksi. Miten pääsen mukaan?

Mahtavaa! Käy Haluatko tekijäksi? -sivullamme ja laita sitä kautta viestiä itsestäsi ja ideastasi, niin katsotaan, innostutaanko yhdessä.

Haluan mukaan sijoituskierrokselle. Miten se onnistuu?

Hieno homma. Kumppanit ja sijoittajat -sivultamme voit lukea lisää ja kun otat yhteyttä, vastaamme kaikkiin kysymyksiisi ja toimitamme sijoituskierrokseen liittyvää materiaalia.

Keväällä -25 järjestämme siemenrahoituskierroksen, johon voi osallistua myös kohtuullisen pienellä summalla ja yhtiön arvo (Kuulokuva Oy) on hyvin kohtuullinen, mikä tarkoittaa, että myynnissä edullisia osakkeita. Tämän kierroksen sijoituksilla teemme valmiiksi Pertti jarlasta kertovan “Äärettömän epäluotettava kertoja” -elämäkerran ja käynnistämme 1-3 muuta tuotantoa.

Tavoitteenamme on nostaa yhtiön arvoa nopeasti ja järjestää suurempi sijoituskierros vuodenvaihteessa 2025-2026.

Huomaathan, että kyseessä on riskisijoitus alkuvaiheen yritykseen, emmekä voi taata tuottoa rahoillesi. Mutta lupaamme tehdä kaikkemme, että sijoituksesi arvo moninkertaistuu.